google836cbe51a6c8b495.html

Hengitä ahdistus pois


Stressin, ahdistuksen ja masennuksen pohjalla on lähes aina ylivirittynyt hermosto. Tämä tila saa alkunsa tiedostamattomassa osassa aivoja (mantelitumake mm.). Silloin kehon tila muuttuu. Sydämen syke nopeutuu ja verenpaine nousee. Myös tietoinen osa aivoista voi tulla mukaan alkaen usein tulkita tilaa. Vasta tässä vaiheessa syntyy tunne (viha, pelko jne.). Stressaantunut ja ahdistunut ihminen tuntee olonsa usein uhatuksi ja sen lisäksi hän alkaa nähdä monet normaalitkin tilanteen uhkaavina tai ahdistavina.

Ensimmäiseksi tällaisessa tilassa on tärkeää rauhoittaa hermostoa ja hoitaa kehoa. Pelkkä puhe(terapia) ei välttämättä siis riitä, vaikka onkin hyvä pohtia myös sitä, miksi aiheutamme itsellemme stressiä. Stressi, ahdistus ja masennus ovat useiden asioiden summa ja siksi on selvää, etteivät myöskään lääkkeet yksin auta. Joseph LeDouxilla on ajatus siitä, miten autat hermostoasi rauhoittumaan.

HENGITÄ AHDISTUS POIS (käännös tekstistä Breathing Anxiety A

way -Joseph Le Doux, Anxious)

"Normaalisti aivosi pitävät huolen hengityksestäsi niin, ettei sinun tarvitse ajatella sitä lainkaan. Esimerkiksi fyysisen ponnistelun aikana, kuten vaikka juostessa – hengityksesi nopeutuu, jotta saisit enemmän ilmaa keuhkoihisi. Tämä tuottaa enemmän happea verenkiertoosi, mikä taas saa aineenvaihduntasi tuottamaan hapen avulla enemmän energiaa kehosi hiilihydraattivarastoista.

Tämän lisäksi, me voimme kontrolloida hengitystämme. Voimme päättää, kuinka nopeasti tai hitaasti hengitämme.

Kun joku on stressaantunut, yleinen ohje on: ”Istu alas ja hengitä!” Tässä piilee totuuden siemen. Stressin aikana sympaattinen hermosto on aktiivinen heikentäen parasympaattisen hermoston toimintaa. Tuloksena on sydämen lyöntitiheyden nopeutuminen, sen normaalien vaihteluvälien väheneminen ja pinnallinen hengitys.

Kun rauhoitamme hengitystä, kuten esim. joogassa, meditaatiossa, (pilateksessa) ja rentoutuksessa vagushermo, joka kontrolloi parasympaattisen hermoston toimintaa aktivoituu. Tuloksena on sydämen vaihteluvälien normalisoituminen ja kun se on välillä hitaampi se tarjoaa automaattisille toiminnoille mahdollisuuden hidastaa sydämen lyöntitiheyttä. Tämä puolestaan laskee verenpainetta ja muita stressistä syntyviä oireita.

Koska hengityksen harjoittaminen on helppoa ja se on hyvä keino saada ahdistusta vähenemään, jokaisen tulisi opetella sitä. Olen sitä mieltä, että hengityksen harjoittamisen tulisi olla tärkeä osa opetusta, niin että lapset voisivat harjoittaa sitä aina, kun he tuntevat olonsa ahdistuneiksi ja jännittyneiksi."