Onko meillä aikaa pitää itsestämme huolta

Kaikki tietävät liikunnan, terveellisen ravinnon ja rentoutumisen merkityksen omalle keholleen ja mielelleen. Vai tietävätkö todella? Miksi sitten liikunnan aloittaminen ja terveellisen ravinnon nauttiminen jäävät monesti jälkeen taas kerran pelkiksi lupauksiksi? Yksi merkittävä ja pohdittava asia tähän liittyen voisi olla aika ja sen puute.

MIHIN AIKAMME KATOAA?

Olin ollut joskus varsin tuottelias: Yhden vuoden aikana kouluttauduin NLP Associate Traineriksi, tein apuopettajuuksia, suoritin yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, opiskelin hypnoosia ja loppuvuodesta kouluttauduin INTOyoga -ohjaajaksi. Lisäksi tein töitä ja nautin elämästä! Hämmästelin loppuvuodesta itsekin hiukan sitä, kuinka paljon tuli tehtyä. Toisaalta tiedän tarkkaan, miten se tapahtui ja mitä siihen vaadittiin. Aikahan on suhteellinen käsite. Senhän todisti Albertkin suhteellisuusteoriallaan.

KÄSITYKSEMME AJASTA

Meidän ei tarvitse ymmärtää suhteellisuusteoriaa huomataksemme, että aika on venyvä käsite. Kun vertaat omaa tulevaa lomaviikkoasi normaaliin työviikkoon, niin saatat huomata, kuinka käsityksesi viikon pituudesta muuttuu. Todennäköisesti lomaviikko tuntuu pidemmälle. Tämän ymmärtäen meidän on mahdollista muovata aikaa mielessämme, mikä vaikuttaa myös kehoomme ja esimerkiksi stressin syntymiseen. Jos sinulla on ensi viikolla paljon tekemistä ja se tuntuu raskaalta, kokeilepa pidentää viikkoa mielessäsi. Kun olemme hermostuneita, nyt-hetki tuntuu usein pienemmältä ja ahtaammalta. Mitä tapahtuu, jos mielessäsi suurennat nyt-hetkeä? Me tiedämme, että joskus yksi minuuttikin voi olla pitkä aika.

MIHIN KÄYTÄMME AIKAA?

Yksi erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa ratkaisevasti siihen onko meillä aikaa tehdä jotakin

on motivaatio. Motivaatio syntyy syvällä ihmisessä ja on vahvasti yhteydessä arvomaailmaamme. Mikä on meille tärkeää? Ja miksi se jokin on meille tärkeää? Monesti arvoista puhuttaessa puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään. Ihminen voi sanoa, että terveys ja hyvinvointi ovat hänelle tärkeä arvo, mutta se ei näy teoissa. Tai sanotaan, että kyllä minä haluaisin liikkua, mutta minulla ei ole aikaa. Haluaisin syödä terveellisesti, mutta en ehdi valmistaa terveellisiä aterioita. Kysehän on lopulta kuitenkin siitä, että jotkin toiset asiat ovat tärkeämpiä, ainakin sillä hetkellä. Minulle liikunta ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat asioita, joille perustan koko elämäni. Kun voimme henkisesti ja fyysisesti hyvin, on voimavaroja tehdä muutakin. Miksi teen tiettyjä asioita elämässäni?

Yksi syy siihen, että kykenee tekemään kaiken haluamansa, on se, että tekee asioita joista pitää. Siksi kaikki mitä teen, on minulle myös hyvin tärkeää ja sen vuoksi tavoiteltavaa. Ehkä, jos haluaa löytää aikalisää itsestään huolehtimiselle, kannattaa miettiä siihen liittyvien asioiden tärkeyttä uudelleen. Miksi minun pitäisi liikkua säännöllisesti? Miksi minun olisi hyvä syödä terveellisesti? Miksi minulle on tärkeää rentoutua? Koska tiedän omaa elämää aikatauluttaessani sen olevan välillä myös stressaavaa, päätin mahduttaa aikatauluihini myös jokapäiväisen 31 minuuttia kestävän meditaation. Se oli minun hyppyni ulos ajasta. Tiesin sen vaikuttavan aivojeni kautta kehooni tyynnyttävästi ja rauhoittavasti. Näiden asioiden vuoksi olin sitoutunut siihen sataprosenttisesti ja tein sitä 120 päivää peräkkäin unohtamatta yhtään päivää. Vuoden vaihteen jälkeen aloitin uudelleen, koska huomasin itse selkeästi harjoituksen vaikutukset mielelleni ja keholleni. Meidän tuskin tarvitseekaan aina vakuuttua itsensä huolehtimisen tärkeydestä pelkästään tieteellisesti, vaan usein huomaamme sen vaikutukset omassa olotilassamme hyvin nopeastikin.

TARKISTA AJANKÄYTTÖSI

Toinen tärkeä asia motivaation lisäksi, kun haluaa saavuttaa jotain elämässään, on oman ajankäytön pohtiminen. Olen tehnyt inventaariota myös omasta ajankäytöstäni ja selvittänyt, kuinka paljon todellisuudessa aikaa kuluu erilaisten päivittäisten asioiden tekemiseen. Kyse on myös siitä, kuinka paljon aikaa haluaa käyttää eri asioihin, sillä aikaa on yhdessä vuorokaudessa vain rajallinen määrä. Sen ymmärtäminen selkeyttää ajattelua.

MIHIN AIKAA SITTEN KULUU?

1. Yksi tärkeimmistä myös hyvinvointiimme vaikuttavista asioista on nukkuminen. Kuinka paljon tarvitset yössä unta selvitäksesi päivästäsi ideaalilla tehokkuudella? Tämä on asia, josta itse harvoin tingin. Riittävä unen määrä takaa minulle sen, että jaksan vetää liikuntatunnit ja antaa asiakkailleni kaiken huomioni. Ilman riittävää unta suoritukseni kärsii ja se vaikuttaa suoraan mm. siihen, kuinka paljon minulla on asiakkaita. Iltapäivälehdet saavat olla ”oikeasta” unen määrästä mitä mieltä tahansa, mutta talvella tarvitsen itse noin 9 tuntia unta ja kesällä hiukan vähemmän. Jos rasitan kehoani paljon, kehoni saattaa tarvita unta enemmänkin. Unen tarve on yksilöllistä ja vaihtelee vuodenaikojen sekä elämäntilanteiden mukaan. Nukkumisen aikana mielemme ja kehomme uudistuvat, joten siitä on mielestäni järjetöntä tinkiä. On hyvä muistaa myös, että mm. ihmisen energisyyteen vaikuttavaa kasvuhormonia erittyy juuri nukkuessa.

Paljonko sinä tarvitset unta vuorokaudessa?

2. Kun tiedämme, paljonko tarvitsemme vuorokaudessa aikaa nukkumiseen, on hyvä miettiä, paljonko tarvitsemme aikaa ruokailuihimme päivän aikana ja jos haluamme nauttia terveellisiä aterioita, paljonko mahdollisesti menee aikaa niiden valmistamiseen? Tämä on asia, jonka jokainen terveydestään huolehtivat ja varsinkin urheilevat sekä laihduttavat ihmiset joutuvat ottamaan huomioon.

3. Lisäksi, on hyvä pohtia myös sitä, kuinka kauan aikaa menee muihin rutiininomaisiin askareisiin, kuten suihkussa käymiseen, siivoamiseen, kaupassa käynteihin, asiointeihin ja yhteen isoon osaan ajastamme kuluvaan, nimittäin työhön ja työmatkoihin? Kun tekee tällaisen inventaarion käyttämästään ajasta, alkaa ymmärtää, että pitäisi-tehdä-sitä-ja-tätä-ajattelu ei ole järkevää. Työn, työmatkojen ja päivittäisten askareiden jälkeen aikaa ei jää ainakaan pitkästymiseen. Usein lyhyeksi jäävä muu aika vierähtääkin helposti uupuneena television ääressä ja vaikka tätä tilaa voisi kutsua jollain tavalla rentoutumiseksi, se ei aina lisää elinvoimaamme. Hyvä puoli oman ajankäytön selvittämisessä on se, että turha itsensä syyllistäminen loppuu, kun ymmärtää kirjaimellisesti, että vuorokaudessa onkin tunteja vain rajallinen määrä.

Ymmärtäessään omaa aikaansa voi myös alkaa tehdä uudenlaisia päätöksiä siitä, mihin aikaansa käyttää ja alkaa miettiä sitä, mikä on itselle ja omalle elämälleen tärkeää tällä hetkellä. Jos kokee, että on tärkeää jaksaa paremmin, olo tuntuu kevyeltä, kykenee löytämään uudenlaisia näkökulmia ja osaa ratkoa helpommin erilaisia haasteita, todennäköisesti ymmärtää tarvitsevansa hyvinvointia lisääviä asioita, kuten liikuntaa, terveellistä ravintoa ja aikaa rentoutumiseen.

LIIKUNTA VOI MYÖS LUODA LISÄÄ AIKAA

Liikunta vähentää stressiä, joka syntyy usein pelkästään kiireen tunteesta. Kiireen tunne johtuu monesti siitä, ettei ole läsnä hetkessä. Meditatiivisessa tilassa aika menettää merkityksensä ja jopa pysähtyy. Emme ajattele ajan kulua, vaan keskitymme tekemiseen. Tähän pyritään esimerkiksi jooga- ja pilatestunneilla. Tutkittuani meditatiivista tilaa, ymmärsin, että yhtä hyvin kuntosaliharjoittelu voi olla mieltä ja ajattelua rauhoittavaa. Näin tapahtuu aina, kun olemme läsnä harjoituksessa, kun todella tuntee liikkeen, oman kehon ja sen erilaiset tuntemukset. Kehonrakennus- ja fitnessalan urheilijat ja harrastajat taitavat oman kehon kuuntelun hyvin. Harjoitellessa keskitytään vain harjoittelemaan eikä pohdita päivän polttavia ongelmia. Eikä vastailla businesspuheluihin treenin aikana. Ajattomuus hetkessä vähentää stressin tunnetta välittömästi.

Joku jossain on tainnut sanoa, että bodaaminen tekee tyhmäksi. Asia on päinvastoin. Puhuin Fressi Conventionissa mm. siitä, kuinka voimme kehomme kautta oivaltaa asioita. Kun aika pysähtyy, annamme ajattelumme eli tietoisen mielemme levätä keskittyessämme kehoomme, voimme löytää neron itsestämme. Albertkaan ei jatkanut suhteellisuusteorian pohdiskelua päätyessään ajattelussaan jumiin, vaan alkoi soittaa viulua. Me voimme aikaa ja älykkyyttä lisätäksemme vaikka bodata!