STRESSIN VAIKUTUS RAVITSEMUKSEEN

Olen puhunut viime aikoina erilaisista ravitsemukseemme mielen kautta liittyvistä asioista sekä myös rentouden merkityksestä kehon hyvinvoinnille. Yllättäen ja ei ehkä kuitenkaan niin yllättäen nämä asiat liittyvät läheisesti toisiinsa.

 

Puuttuuko meiltä itsekuri?

 

Me tarkastelemme usein ravintoon liittyviä asioita hyvin teknisellä tasolla. Kysymme: Mitä minun tulisi syödä? Tai kuinka paljon minun tulisi syödä?

Meidän elämäämme vaikuttavat sen lisäksi kuitenkin myös mieli, uskomukset  ja identiteetti. Myös nämä asiat saavat meidät tekemään asioita, enemmän tai vähemmän tietoisesti.

Siksi jotkin asiat voivat tuntua joskus vaikeilta. Uskottelemme laihduttamisen epäonnistuttua, ettei meillä ole itsekuria tai selkärankaa, vaikka samalla työskentelemme jonkin muun asian vuoksi tinkimättömän tehokkaasti.

Myös ravitsemusasiantuntija Patrik Borg on huomannut tämän. Hän sanoo, ettei lihavuus johdu laiskuudesta. Olen tässä asiassa hänen kanssaan samaa mieltä sekä siitä, että meillä tulisi olla enemmän erilaisia keinoja auttaa ihmisiä tässä asiassa. Suhteemme ruokaan ei ole pelkästään tekninen. Siihen liittyy paljon muuta. Yksi asia, mikä aiheuttaa mm. ylipainoa, on stressi.

 

Hyvä paha stressi

 

Me tiedämme, että stressi on myös hyvä asia. Autonomisen hermostomme sympaattinen osa toimii sympaattisen kiitettävästi antaen potkua erilaisille toimillemme, kuten vaikka kuntosalille lähtemiseen ja tehokkaaseen treeniin.

Treenaaminen on kivaa. Se antaa hyvänolon tunteen ja monesti myös tulokset puhuvat puolestaan. Olemus ryhdistyy ja vatsakumpu madaltuu.

 

Joskus kuitenkin treeniä edeltää työpäivä, jonka aikana kehoa energisoivia hormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia on ehtinyt erittyä jo runsaasti. Tehokas treeni vaatii lisää näiden hormonien erittymistä ja tässä tapauksessa treeniin ryhtyminen saattaa tuntua tuskallisen vaikealta. Kumpaa kuuntelen? Päätä vai kehoa?

Tässä tapauksessa meillä on usein kaksi vaihtoehtoa:

 

  • Annetaan pään käskyttää, treenataan tehokkaasti ja pidetään kiinni personal trainerin suunnittelemasta vähäenergisestä ruokavaliosta. (Kuinka moni on tammikuun alusta aloittanut tämän kaltaisen uuden elämän ja monellako se jatkuu vielä?)
  • Mennään kotiin sohvalle makaamaan ja rentoudutaan hyvän (ei ehkä niin vähäenergisen) aterian ja kenties viinilasillisen avulla.

Kumpi vaihtoehto kuulostaa paremmalta?

Stressaantuminen saa sympaattisen hermoston toimiessa jatkuvasti ylikierroksilla aikaan myös sen, ettei tee mieli syödä, ainakaan kunnolla. Illalla taas, kun kaipaamme rauhoittumista, yritämme usein tehdä sen ruoan avulla, minkä seurauksen moni tietää hyvin. Hermoston parasympaattinen (rauhoittava) osa edistää ruoansulatusta, mutta miten mahtaa käydä, jos pyrimme rauhoittumaan syömällä sen sijaan, että edistäisimme ruoansulatusta rauhoittumalla ruokailua varten? Entisaikain ruokarukoushan kuulostaa järkevältä!

 

Pitkäaikaisen stressin vaikutukset

 

Vastausta edelliseen pohtiessamme on hyvä tietää, miten pitkittynyt stressi vaikuttaa kehoomme ja minkälaiset asiat meitä stressaavat.

Kun keho joutuu tuottamaan pitkään adrenaliinia ja kortisolia, niitä tuottavat lisämunuaiset väsyvät ja muuttuvat kyvyttömämmiksi tuottamaan niitä lisää. Sen oireita ovat mm. huono ruoansulatus, väsymys ja hermostuneisuus.

Kehomme antaa yleensä merkkejä stressistä myös  sydämen lyöntitiheyden kasvuna ja jopa verenpaineen nousuna. Edelleen pitkittyessään stressi voi aiheuttaa myös erilaisia sairauksia. Kuinka monta kertaa se hyvä treeniputki katkeakaan flunssan tuloon? Flunssat menevät ohi, mutta joskus sairaus voi olla myös paljon vakavampi.

Kehomme kertoo meille, mikä on tilanne, mutta joskus emme tiedosta kehomme tarpeita. Tämän asian ymmärtäminen voi jäädä myös pelkälle tiedon tasolle, emmekä pään käskyttäessä kykene muuttamaan mitään elämässämme.

 

Stressin aiheuttajat

 

Stressiä elämässämme aiheuttavat mm. työn kuormittavuus, sen jatkuva keskeytyminen ja häiriötekijät. Stressiä aiheuttavat usein myös ihmissuhteet. On hyvä ymmärtää, että muiden stressaavien asioiden lisäksi myös dieetit ja rankat treenit aiheuttavat keholle stressiä.

 

Mitä voimme tehdä?

 

Kun olemme voimakkaasti stressaantuneita meidän kykymme nähdä asioita toisesta näkökulmasta kaventuu. Meillä ei myöskään monesti ole aikaa ajatella. Sen vuoksi kierrämme kehää ja toistamme samaa kaavaa. Aloitamme dieetin ja epäonnistumme jälleen kerran. Itseluottamuksemme rapistuu kerta kerralta.

 

Pysähtyminen

 

Useamman epäonnistuneen yrityksen jälkeen on hyvä pysähtyä ja miettiä omaa elämäntilannetta kokonaisuutena.

Jos kyse on stressaavasta elämäntilanteesta, on hyvä pohtia, mitä asioita voin muuttaa elämässäni voidakseni paremmin. Alanko kuunnella enemmän kehoani? Voinko rauhoittua päivän aikana edes hetkittäin?

 

Rentoutuminen

 

Olen huomannut, että loppurentoutusta esimerkiksi pilatestunnilla ihmisille tarjottuani he ovat enemmän kuin halukkaita siihen. Näissä tilanteissa heillä on ikään kuin lupa päästää irti. Kehotan heitä rentoutumaan myös säännöllisesti joka päivä.

Olen opettanut heille myös mindfulness-meditaatiota. Asetin Googleen hälytyksen, joka lähettää minulle tiedon sähköpostiini artikkeleista meditaatioon liittyen. Niitä tulee päivittäin ja usein jokainen niistä kertoo, kuinka yksinkertainen läsnäoloharjoitus vaikuttaa positiivisesti kehoomme.

 

Yksinkertaisesti jo vain 10 min paikallaan istuen huomioiden esim. hengitystämme saa aikaan sen, että aivoillemme saapuu viesti rentoutumisesta ja elimistömme umpieritysjärjestelmä alkaa vapauttaa rauhoittavia ja tyynnyttäviä hormoneja.

Tällöin lähetät myös hermosignaaleja immuniteetista vastaaville elimille ja rauhallisille. Näin vältät ehkä myös sen hyviä treenejä uhkaavan flunssan.

 

 

Säkillinen uusia keinoja

 

Meillä saattaa siis olla kolmaskin tai jopa neljäskin vaihtoehto treeniväsymykselle. Voimme pyrkiä rentoutumaan enemmän päivän aikana, jolloin stressin määrän vähentyessä tehokas treeni ja dieetti alkavat tuottaa tuloksia.

Joskus tehotreenin sijaan voit livahtaa myös rauhalliselle pilates- tai joogatunnille.

Voimme myös lopettaa laihduttamisen. Mitä enemmän tasapainoa luomme elämäämme erilaisten asioiden kautta, sitä paremmin tasapainossa pysyy myös painomme.

 

Rantakelejä odotellessa..

Tarjolla edelleen sivustollani:

www.bemotion.fi/ilmainenruokavalio 

 

 

 

Please reload

Julkaistut kirjoitukset
Please reload

Please reload

"There is no path to happiness. 

Happiness is the path."

  • Facebook - Black Circle
  • LinkedIn - Black Circle
  • Twitter - Black Circle