Tiedänkö vai tunnenko itseni?

21/05/2015

 

Jaakko Muhonen kirjoittaa kirjassaan Tietoisuuden synteesi siitä, kuinka henkisen kasvun tiellä itsetuntemuksen tulisi olla ennen itsekasvatusta. Kirja on hienoa luettavaa ja tässä asiassa piilee tärkeä opetus. 

 

Mitä itsetuntemus on?

Lyhyesti itsetuntemusta voisi kuvata vaikka näin: Tutustuessamme itseemme haluamme tietää, mistä olemme kiinnostuneita ja mikä meitä aidosti motivoi. Saatamme huomata itsessämme asioita, joista emme pidä ja kuitenkin ymmärtää itseämme (ja muita) negatiiviseltakin näyttävän toiminnan takana. Näemme itsessämme ja toisissa hyvää ja olemme valmiita ilmaisemaan myös loukkaantumisemme, kun toisen käytös ei miellytä. Parhaimmillaan sekin on rakkaudellinen teko ja näin vaikeissakin ristiriitatilanteissa päädytään rakentavaan neuvotteluun. 
     

 

Kun itsekasvatus tulee ennen itsetuntemusta

Esimerkkinä itsetuntemuksen puuttumisesta tulee ensimmäiseksi mieleeni uskonnot. Ilman riittävää itsen tutkiskelua ja sitä kautta syntyvää itsetuntemusta uskon opit ja ohjeistukset muodostuvat ensisijaisiksi, mikä johtaa tiedolliseen ymmärtämiseen, mutta ei välttämättä muuta käyttäytymistä, eikä näin johda aitoon lähimmäisen rakkauteen. Ne voivat muodostua jopa vallankäytön välineeksi, vaikka itse uskonto saattaa olla peräisin syvästä henkisestä heräämisestä, itseä kohti kääntymisestä, ymmärryksestä ja rakkaudesta. Itsetuntemuksen puuttuminen saattaa synnyttää helposti itseltä tiedostamattomia itsekkäitä motiiveja, vaikka päältä päin kuvitteleekin tekevänsä muille ihmisille hyvää. Tällaista itsekkäistä tarkoitusperistä lähtevää auttamista voisi kutsua myös manipuloinniksi. Tarkoitus ei mielestäni kuitenkaan koskaan pyhitä keinoja.
 

 

Itsetuntemuksen puute näkyy kaikkialla

Itsetuntemuksen puute näkyy uskontojen lisäksi monissa muissakin asioissa, kuten esimerkiksi tavassa tehdä työtä. Ajatellaanpa vaikka lääkäreitä. Heidän voisi kuvitella olevan aina työssään vilpittömiä ja ihmisen asialla. Kuitenkin tiedetään, että lääkärit ovat esimerkiksi määränneet tietyn lääkevalmistajan lääkkeitä tavoitellakseen näin lähinnä omaa hyötyä. Useat yritykset ilmoittavat arvoikseen hyvältä kuulostavia asioita, mutta edelleen on olemassa monia yrityksiä, jotka esittämistään arvoista huolimatta pyrkivät tavoitteisiin keinolla millä hyvänsä. Luonnollisesti tämä synnyttää ihmisissä myös epäluottamusta. Emme voi olla täysin varmoja siitä, kuka tahtoo oikeasti parastamme, joten on parempi epäillä vähän kaikkea, vaikka joukossa olisi myös aitoutta ja rehellisyyttä. Se voi olla suuri menetys.
 

 

”Oikea” tieto vastaan kokemus

Uskomme monesti myös ainoaan oikeaan tietoon ja sitä etsitäänkin kuumeisesti ulkoapäin. Kun kysyin seniorijoogaryhmäläisiltä, missä hengitys tuntuu, kukaan ei uskaltanut vastata. Näin ehkä siksi, että he eivät tienneet, missä sen pitäisi tuntua. Jooga voi olla parhaimmillaan yksi itsetuntemukseen johtava harjoitus, mutta joogan intohimoinenkin harrastaja saattaa myös ohittaa ns. itsetuntemukseen johtavan vaiheen. Parhaimmillaan jooga on pysähtymistä, läsnäoloa ja tietoisen mielen hiljentämistä, mikä voi edistää itsen tuntemista. Siinä vaiheessa, kun syntyy kiistaa mm. siitä, mikä on oikea joogamuoto, on kyse vain teoriasta ja opeista, joita tulee noudattaa. Niitä ei ole sisäistetty kokemuksellisesti. Kokemuksellisuus tuo monesti myös ymmärryksen siitä, että tavoitteeseen voidaan kulkea montaa eri reittiä.  
 

 

Tieto vallankäytön välineenä

Tämänkaltainen usein esiintyvä epävarmuus omasta kokemuksesta saattaa johtua siitä, että henkinen kasvu ja sitä kautta syntyvä itsetuntemuksen tavoittelu ei ole ollut muodissa. Yhteiskunnassamme tieto on ollut pitkään paljon arvostetumpaa. Muistan joskus kuulleeni lauseen: ”Tieto on valtaa.” Koska itsetuntemukseen kuuluu myös omien heikkouksien hyväksyminen, on helpompaa omaksua tieto (ja näyttää näin muille heidän heikkoutensa). Näin pysyy itse vahvana ja omat heikkoudet jäävät piiloon. Narsistiset persoonat ovat mielestäni hyvä esimerkki siitä, mitä syntyy, kun omaa sosiaaliset taidot ilman henkistä kasvua ja itsetuntemusta. Aluksi päällepäin kaikki on hyvin. Mutta lopputulos on jotain muuta.
 

 

Nöyrtyminen ilman aitoutta on vallan väline

Narsistien uhreille parasta on itsetuntemuksen lisääminen. Se on myös ainoa keino, millä estää narsismin ote. On alettava luottaa itseensä ja tunteisiinsa, vaikka ne olisivat negatiivisiakin. Nöyrtyminen ilman aitoutta voi myös olla vallan väline. Sen avulla saa toisen tuntemaan syyllisyyttä.

Me tarvitsemme ihmisiä, jotka tutustuvat rehellisesti itseensä ja kykenevät lisääntyvän itsetuntemuksen kautta hyväksymään täysin ensin itsensä ja sitä kautta toisen ihmisen sekä osoittamaan hänestä löytyvät voimavarat hänelle itselleen. Se on aito rakkaudellinen teko, joka voi syntyä vain rehellisen itsetutkiskelun kautta. 
 

 

Kokemus, persoona ja henkilökohtainen kiinnostus

Tiedon ”valta” on onneksi häviämässä. Meillä on nykyisin mahdollisuus hankkia tietoa asiasta kuin asiasta muutamalla napin painalluksella ja tämä muuttaa maailmaa. Me arvostamme enemmän rehellisyyttä, kokemusta, persoonaa ja henkilökohtaista osaamista. Arvostamme asiantuntijan aitoa kiinnostusta ja paneutumista asiaan. Ihmisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen ei ole enää teorioiden varassa, vaan ihmisten jotka löytävät asioita itsestään ja auttavat muita kokemaan saman. Tämä avaa väylää itsetutkiskelulle. Nykyisin on tutkittu, että tiedon soveltamisen harjoittelu tehostaa ajatteluakin paremmin kuin muistiharjoitukset.

 

Epätäydellisen täydellinen

On tärkeää, että jokainen meistä uskaltaa tunnustaa olevansa myös epätäydellinen. Sillä mitä enemmän puolia kiellämme itsestämme, sitä enemmän näemme niitä muissa, mikä johtaa helposti muiden tuomitsemiseen. Usein tiedostamatta padottu viha ilmaistaan tavalla tai toisella. On äärimmäisen vapauttavaa huomata, että voin olla hyvä ihminen ja tuntea voimakasta vihaa ja on hyvä huomata, että voin olla ammattitaitoinen ilman, että minun tulisi tietää ja osata kaikki. Enkä tunne itseäni huonoksi, vaikka asiakastapaamisen jälkeen jään pohtimaan, kuka lopulta valmensi ja ketä?

Niin se parhaimmillaan menee. Näkee hyvän ja pahan, joiden yhdistelmästä syntyy aito ihminen, joka ymmärtää, että on matkalla ja koko ajan oppimassa lisää. Itsetuntemukseni lisääntyy päivä päivältä.

”Koittaa aika,
kun ilahtuen tervehdit itseäsi
omalla kynnykselläsi peilissä,
ja te molemmat hymyilette.

Käytte pöytään. Syötte.
Rakastat jälleen vierasta,
joka kerran olit.
Tarjoat viiniä. Leipää.
Palautat sydämesi
sille, joka on sinua rakastanut.

Koko elämäsi, jonka hylkäsit
toisen tähden, joka tuntee sisimpäsi.
Ota rakkauskirjeet kirjahyllystä,
valokuvat, lohduttomat sanat,
hävitä kuvasi peilistä.
Istu pöytään. Ahmi elämäsi.

- Derek Walcott 

 

 

 

 


 

 

 

Please reload

Julkaistut kirjoitukset
Please reload

Please reload

"There is no path to happiness. 

Happiness is the path."

  • Facebook - Black Circle
  • LinkedIn - Black Circle
  • Twitter - Black Circle